#somehäirintä 101

CW: somessa tapahtuvan ahdistelun kuvailua

Puhelimessa vilkahtaa valo. Kaveri laittaa viestin, että tämän kirjoittaman blogikirjoituksen takia joku on kannellut työnantajalle ja vaatinut potkuja. Illemmalla puhelin soi: toinen kaveri itkee, koska keskustelufoorumille on taas tehty haukkumisketju, vaikka niitä viime viikolla poistettiin jo kolme tai neljä. Puhelun aikana pohdimme, joko väkivaltaisen parodiatilin kohteeksi joutunut puolituttu on tehnyt rikosilmoituksen. Seuraavalla viikolla aikajanallani keskustellaan siitä, että sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä on saanut potkut ulkopuolelta masinoidun vihakampanjan seurauksena. Avaan koneen tarkistaakseni, olenko minäkin jälleen päätynyt vihaketjun aiheeksi, enkä ole paljoa väärässä: joku on tehnyt rikosilmoituksen, koska Twitteriin lataamassani kuvassa näkyy lääkkeitä. Laitan viestin äidille: ”Jos tulee outoja puheluita tai viestejä, ilmoittakaa heti. Anonyymi porukka yrittää kaivaa perheeni yhteystietoja ja arvuuttelee, kuka on mahdollisesti minulle sukua”. Tämä voisi tapahtua kenelle tahansa, mutta tänään tämä tapahtuu minulle.


 

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva häiriköinti voi näkyä esimerkiksi vihapuheena tai kiusaamisena. Suuri osa somen käyttäjistä ei koskaan joudu vakavan häiriköinnin kohteeksi, vaan voi törmätä lähinnä jankkaaviin keskusteluihin tai huvikseen hämmennystä aiheuttaviin trolleihin. Pelkkä eri mieltä oleminen ei vielä ole häiriköintiä:

Kiihkeä väittely muuttuu häiriköinniksi vasta, jos todellista keskusteluyhteyttä tai pyrkimystä siihen ei ole.

Häiriköinnin kohteeksi valikoitumiseen ei aina tarvita selkeää syytä, mutta esimerkiksi vaikuttamistyötä somessa tekevät käyttäjät kohtaavat usein häiriköintiä muita enemmän. Häiriköintiä ei siis voi kuitata vain toteamalla “tuollaista siellä netissä on, yritä kestää”. Osa häiriköistä ylittää laillisuuskynnyksen ja/tai aiheuttaa merkittävää haittaa kohteensa hyvinvoinnille, joten häiriköintiin on suhtauduttava vakavasti sielläkin, missä se ei ole yhtä näkyvää.

Somen lieveilmiöistä puhuttaessa usein puhutaan yksiselitteisesti vihapuheesta, mutta nettihäirinnästä puhuttaessa on tärkeää erottaa merkityksiltään ainakin trollaus, vihapuhe ja ahdistelu.

 Trollaus

Trollausta on ollut lähes yhtä kauan kuin internet on ollut olemassa. Trollaus ei välttämättä ole pahantahtoista: usein se tavoittelee mahdollisimman vahvaa vastareaktiota. Helppo esimerkki perinteisestä trollauksesta on kieli poskella keskustelufoorumille kirjoitettu provosoiva avautuminen, joka poikii kymmenittäin kiukustuneita vastauksia. Trollausta voivat olla myös organisoidut jekkukampanjat, esimerkiksi yleisöäänestyksen porukalla peukaloiminen.

Trollilta voi oppia avoimen provokaation tunnistamista ja välttämistä: taitavan trollin tunnistaminen vaatii hyvää medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä. Suomen kielessä trolli eli trollaaja on käännetty rölliksi. Nykyään trollaus terminä voi liittyä myös informaatiosodankäyntiin, jolloin sillä on laajempia tavoitteita kuin internet-kansan provosointi.

Vihapuhe

Vihapuhe on henkilöön tai ryhmään keskittyvää herjaavaa puhetta, joka tarttuu sukupuoleen, etnisyyteen, uskontoon, rotuun, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai näihin verrattavissa olevaan ominaisuuteen. Vihapuhetta perustellaan usein sananvapaudella.

Vihapuhe etsii syyllisiä ja lietsoo aggressiota tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Se ei tartu rakenteisiin, vaan kohdistaa syytökset nimenomaan ihmisiin tai ihmisryhmiin ja on tarkoituksenmukaista, määrätietoista ja jatkuvaa. Yksittäinen pahakaan raivonpuuska ei vielä ole vihapuhetta: on erotettava vihapuhe vihaisesta puheesta.

Vihapuhetta ei mainita Suomen laissa, mutta se voidaan tutkia ja tuomita esimerkiksi viharikoksena. Suomessa on joitakin tapauksia, joissa netissä tapahtunut vihapuhe on johtanut tuomioon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Nettikiusaaminen

Some-häirintä voi näkyä myös erilaisina kiusaamisen ja ahdistelun muotoina. Esimerkiksi yksityisten tietojen levittely tai jatkuva henkilöön käyvä panettelu voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön. Netissä tapahtuva ahdistelu voi olla sävyltään myös seksuaalista: muun muassa seksuaalissävytteiset yksityisviestit ja ”nokkelat” vihjailut ovat seksuaalista häirintää.

Kiusaaminen ja ahdistelu ovat laajemmassa kontekstissa esiintyviä trollausta ja vihapuhetta henkilökohtaisempia. Niissä hyökätään usein tarkoituksellisesti henkilön persoonaan. Kiusaamis- ja ahdisteluviestit eivät aina ole todenperäisiä, vaan niillä pyritään ainoastaan loukkaamaan toista. Joskus kiusaaminen ja ahdistelu ei näyttäydy sen kohteelle suoraan, vaan panettelua saattaa esiintyä esimerkiksi keskustelufoorumeilla tai “parodiatilien” muodossa. Suomessakin on tapauksia, joissa keskustelufoorumeilta lähteneet viha- ja kiusaamiskampanjat ovat johtaneet seurauksiin myös internetin ulkopuolella.

 


Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Viestintä-Pirittan blogissa 1.2.2017.

One Reply to “#somehäirintä 101”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s